Berlin

Kotiuduimme Berliinistä viime perjantaina. Tässä vähän kuvia matkaltamme.



Ensimmäisenä iltana suuntasimme joulutoreille ja joimme talven ensimmäiset glögit. Eli saksalaiset glühweinit.



Kävimme myös joulutunnelmoimassa KaDeWe:ssa. Joulukoristeet ja näyteikkunat herättivät minussa jouluintoilijan. Yleensä en innostu mistään jouluhössötyksistä.



Löysin maailman hienoimpia joulukuusenkoristeita.



Berliinin tuliaiset. Ostin Britti ELLEn ja Voguen, koska Prahassa nämä lehdet ovat törkeän hintaisia. 20 euroa kappale. Sallin itselleni aina useamman joulunumeron sillä ne ovat ehdottomasti parhaita painoksia koko vuonna. Löysin myös kauan etsimäni silkkikauluspuseron.

Marraskuu

Kiirettä on ilmeisesti pitänyt kun minua ei ole täällä näkynyt. Marraskuu ei ole koskaan tuntunut näin helpolta. Prahassa riitää pakopaikkoja, jotka helpottavat marraskuu ahdistusta. Parhaimmillaan meille on kehittymässä kahvila ja ooppera riippuvuus. Kahviloiden lämpöön on niin lohdullista tulla varsinkin silloin kun kylmyys ja kosteus yrittävät tunkeutua joka paikkaan.



Lähdemme huomenna Berliiniin neljäksi päiväksi. Täytyy sanoa että olen aika innoissani.

Ahoj!

Viime kerrasta onkin jo aikaa. Todellinen erävoitto saavutettiin sairastelusta alkuviikosta.

Sen kunniaksi menimme torstaina Prahan linnaan nähtävyyksiä katselemaan. Ostimme turisti liput, jolla pääsimme kaikkiin nähtävyyksiin. Näin jäljestä ajatellen en ole varma oliko lippu 175 korunan arvoinen, mutta tulipahan nähtyä kaikki.

Vaikuttavin nähtävyyksistä oli ehdottomasti Pyhän Vituksen katedraali. Korkealle kohoava
uusgoottilainen katedraali oli selvästi myös monen turistin mieleen. Kadedraalin sisältä huomio kiinnittyi pääasiassa Alphonse Muchan lasimaalaukseen.


Turistikierroksen jälkeen löysimme itsemme hospodasta, tsekkiläisestä oluttuvasta, jossa maistelimme taivaallista olutta ja paikallista herkkua leipäkeittoa. Kyseessä oli siis suurehko leipä, jonka sisällä oli herkullista sienikeittoa.


Illalla menimme oopperaan, mikä kruunasi koko päivän. Kerrottakoon että ooppera on täällä halpaa hupia. Maksoimme lipuistamme vain 50 korunaa per henkilö, mikä on noin kaksi euroa. Kansallisteatteri oli jo itsessään vaikuttava rakennus, mutta kun esirippu aukesi ja ihmiset alkoivat taputtaa kylmät väreet vilisivät selässäni. Kuulimme kauniin oopperan nimeltä Rusalka, joka on Tsekkiläisen säveltäjän Antonin Dvorákin mestariteos.